Sign in to follow this  
Guest Sir Juzzi

Amorphis

235 posts in this topic

Guest Sir Juzzi

Päätin pystyttää tällaisen topicin, kun vanhaa ei joko koskaan ollutkaan tai sitten se oli uponnut ajat sitten. Innoittajana toimi uudenvuoden keikka Oulun Teatrialla, josta kirjoittelin Stratovariuksen foorumille seuraavaa:

 

Amorphis oli Aivan Tolkuttoman Kova. Keikka oli viides vai kuudes, jonka yhtyeeltä näin, ja heittämällä paras. Setissä oli sellaisia biisejä joita en ollut aiemmin kuullutkaan keikalla (Into Hiding, Brother Moon), bändi oli nykytyylin mukaisesti kovassa vedossa ja Joutsen spiikkasi aivan loistavat uudenvuodenhuudatukset. Kun hän lupaili Amorphiksen tekevän tänä vuonna saatanan kovan levyn, tuntui että lupaus voi oikeasti pitääkin. Ja soittivat Black Winter Daynkin. Osasin odottaakin sitä, pakkohan se on tuollaisena päivänä soittaa - uusi vuosi eikä juuri lainkaan lunta maassa. Iski sairaan kovaa nyt, kun sitä ei ollut kuullut livenä hetkeen.

 

Tänne vaan sitten paljon mielipiteitä ja keskustelua yhtyeen levyistä, biiseistä ja keikoista, laulajista ja soittajista. En tähän avaukseen viitsi vielä kirjoitella ihan kaikkea mitä bändistä olisi sanottavaa, ettei teksti veny aivan tolkuttomiin mittoihin. Päästetään muut ensin asialle ja tartutaan sitten johonkin epäolennaiseen. ;) Sen verran sanon, että kukaan tuskin voi kiistää laulajan vaihdoksen tehneen yhtyeelle hyvää. Amorphiksen meininki keikoilla, henki bändin ja yleisön välillä ja uusimman levyn herättämä kiinnostus ovat olleet jotain, mitä yhtyeellä ei pitkään aikaan ole ollut (jos ikinä, en tiedä menosta niihin aikoihin kun Pasi liittyi bändiin, tai mitä se oli sitä ennen). Näkisin tavallaan hyvänäkin asiana, että noste iski vasta nyt. Bändi oli kuitenkin tehnyt useamman hyvän levyn ja jokusen heikomman (Am Universum on btw Eclipsen ohella suosikkini Amorphiksen levyistä, en lue sitä noihin heikompiin), ja voi hyvinkin olla että näin saadaan enemmän hyvää musiikkia, kuin jos nykyinen tilanne olisi tullut vaikka kolme levyä aikaisemmin. Uusi levy on odotuslistalla todella korkealla, vaikka tänä vuonna moni muukin kovimpina pitämistäni bändeistä menee studioon tai julkaisee levyn.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Savior

Amorphis lakkasi kiinnostamassa umpisurkean Far From The Sunin jälkeen. Mieli ei muuttunut sittenkään kun kuuli Eclipseltä valitun sinkun. Yllätys oli aikamoinen kun kuitenkin vastentahtoisesti Eclipsen lainasin kirjastosta ja laitoin soittimeen. Toinen toistaan parempia biisejä, ja viimeinen kappale Empty Opening pisteenä ii:n päälle. Joutsen sopii Amojen uuteen tyyliin täydellisesti, paljon paremmin kuin Pasi (joka saa keskittyä kunnolla Ajattaraan). Eli loistojuttu molemmille osapuolille. Tykkään myös että Kingston Wall -jota pidän parhaana suomalaisena bändinä ikinä- kuuluu ainakin minun mielestä Amorphiksesta aika selvästi.

 

Aika paljon tosiaan tulee ostoslistalle uutta levyä tänä vuonna.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Child_of_Fire

Joo, minäkin olin tuolla muuten. Ja pirun kova keikka oli, en tiedä oliko ehkä kovin tähän mennessä näkemistäni, mutta kovaa settiä sieltä tuli kuitenkin. Illan muut bändit eivät juurikaan sytyttäneet, vaikkakin Machinae Supremacylla mulle ainakin kuriositeettiarvoa nyt olikin.

 

Sanottakoon, että parin muun bändin kanssa (joihin muuten EI lukeudu NIGHTWISH), Amorphis on minulle tällä hetkellä kolmen rakkaimman suomalaisen metallibändin joukossa.

 

Bändin tuotannosta mulle kolahtaa aika tasaisesti kaikki levyt, lähestulkoon yhtä hyvin, mutta noi kolme ekaa levyä tippuvat ehkä kaikista parhaiten, jota seuraa kovasti seuraavia sijoja yhtä tasaisesti pitävä levy kaksikko Tuonela/Am Universum. Uusinkin vaikuttaisi melko kovalta, vaikka en sitä vielä ole paljoa ehtinyt kuuntelemaankaan.

 

Heh... mä en siis TAASKAAN kai tunnistanut siellä paikan päällä yhtään ketään, mutta en tiedä sitten, tunnistiko joku vaihteeksi MUT... :P

 

EDIT: Ja BLACK WINTER DAY encorena oli muuten tosi kiva yllätys, loistavan keikan päätteeksi! Hail Amorphis! :D

Edited by Child_of_Fire

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pari kertaa on nyt tullut Amorphis todistettua livenä ja pitää sanoa että PERKELE TOIMII! Joutsen on aivan loistava nokkamies bändille, vaikka melkein pidänkin Koskisen äänestä enemmän. Harmi vaan että yleisö oli Teatrialla aikas laimeahkoa.

 

Levyistä en Amorphiksen kohdalla osaa sanoa mitään, sillä yksittäiset biisit jäävät päähän ja kolahtavat paremmin kuin levykokonaisuudet. Alone, Day of Your Beliefs ja The Smoke ovat ensimmäisenä mieleen tulevat ja samalla myös prkleen kovat rallit. Ja pakko myöntää, ohan se House of Sleep tarttuva.

 

Pitää toivoa että tuleva levy on yhtä loistava kuin sopii odottaa ja millaisen tämän luokan bändi ansaitsee tehdä.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Lede

Minulla on vähän ristiriitaiset tunteet Amorphista kohtaan. Toisaalta pidän kahdesta ensimmäisestä levystä kovastikin ja Tales from the thousand lakes on kunniapaikkalla hyllyssä, uudempaan tuotantoon olen aina tavalla tai toisella pettynyt.

 

Noilla kahdella ensimmäisellä minä pidän erityisesti vokaaleista, jotka vielä tuolloin hoiti Koivusaari yksin. Kun Koskinen tuli mukaan ja musiikki alkoi ajelehtia death metallista progeen, samalla kiinnostus yhtyeeseen lopahti. Toki esimerkiksi Elegyllä ja Tuonelalla todella hyviä kappaleitakin on, mutta levyt kokonaisuuksina eivät vain toimi minulla.

 

Eclipse oli ensimmäiset kaksi viikkoa todella kova levy. Sitten kyllästyin siihen, ja eipä tuo ole sen jälkeen kuuntelussa ollut. Joutsen kyllä hoitaa paikkansa kunnialla, paremmin kuin Koskinen mielestäni.

Edited by Lede

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Sir Juzzi

Ok, vastataanpa tähän väliin.

 

Minustakin Amorphis on enemmän yksittäisten biisien kuin levykokonaisuuksien bändi. Oikeastaan vain nämä mainitsemani levyt, eli Am Universum ja Eclipse toimivat kokonaisuuksina oikein hyvin. Mutta silloin kun bändi soittaa livenä, on aivan sama mitä tuotantoa settilistasta löytyy, ja missä järjestyksessä. Kaikki toimii, ja tuntuu nitoutuvan yhtenäiseksi materiaaliksi. Jos pitäisi muutama paras biisi mainita, niin ne olisivat Drifting Memories, The Way, The Smoke ja Black Winter Day. Taisin muuten nähdä vain yhden Amorphis-keikan jolla Black Winter Dayta ei soitettu, mutta silti se iski aivan uudella voimalla ja tuntui hemmetin hienolta, kun sen uutenavuotena soittivat.

 

Koskinen vs. Joutsen -vastakkainasettelussa molemmilla on omat valttinsa. Pasilla oli aika omalaatuinen ja hyvä ääni ja örinäkin lähti komeasti. Tomi on paljon tavallisemman kuuloinen, mutta toisaalta sitten paljon taitavampi äänenkäyttäjä. Skaalaa ja sävyjä on melkoisesti (esim. Flesh and Blood kertoo kohtalaisen hyvin mitä tarkoitan). Livenäkin ne samat nuotit ja sävyt löytyvät, Koskinen veti toisinaan aika karmeasti nuotin vierestä ja monotoniseen sävyyn. Tomin yleinen sympaattisuus, energisyys ja ote tekemisiinsä vetää hänet kuitenkin älyttömän paljon korkeammalle tasolle kuin Pasi.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest TheFourthHorseman

Ääh, Joutsen vaikka vetäisi kuinka puhtaasti ja komeasti niin ei ikinä kuulosta niin hyvältä kuin Koskinen Caresissä ja Elegyllä yleisestikin.

Elegy ja Tuonela ovat melko parhautta vaikka Tuonelalla mennäänkin jo alamäkeä, muuten ei bändistä oikein jaksa edes puhua, vaikka kuunneltavaa tavaraa löytyisikin.

 

Eli toisin sanoen proge-Amorphis nappaa kovaa, mutta death- ja pop-vaiheet ovat ihan sama.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest J_Crane

Tuo laulajan vaihtuminen on kyllä ollut aivan perkeleenmoinen piristysruiske bändille näköjään, ainakin keikkojen kohalla.

Se mitä olen Amorphista nähnyt livenä sekä Koskisen aikaan että nyt kun Joutsen on ollut laulamassa, niin ero on melkein kuin yöllä ja päivällä, omasta mielestäni nykyään bändi on huomattavasti energisempi keikoilla, mitä oli koskaan silloin kun Pasi oli vielä laulamassa.

 

Kyllähän Koskinenkin oli hyvä laulaja, itse ainakin diggailen Tuonelasta ja Am Universumista paljonkin. Mutta jotenkin tuntuu että tuo Joutsen tosiaankin on taitavampi äänenkäyttäjä, ja livenä varsinkin vetäsee erinomaisesti sekä "puhtaat" laulut että ne murinat.

Edited by J_Crane

Share this post


Link to post
Share on other sites

Amorphista olen tykkäillyt jo kauan, mutta Joutsenen mukaantulon myötä kiinnostus vielä lisääntyi. Aivan mahtava ääni ja lavakarisma! En koskaan tosin nähnyt Amorphista Koskisen kanssa livenä, joten en voi verrata, mutta veikkaan, että ero on tosiaan aikamoinen. Pidän kyllä Koskisenkin äänestä, mutta kyllä Joutsen vetää silti pidemmän korren miun listoilla.

 

Miulle kolahtaa yhtä hyvin vanha kuin uusi Amorphis. Far From The Sun on ehdottomasti huonoin levy Amorphikselta, imo ja monen muunkin mielestä ilmeisesti. En ole saanut siitä yhtään otetta. Parasta levyä en osaa sanoa.

Elegy, Tuonela ja Am Universum on hyvin samanlaisia levyjä imo ja en yleensä muistakaan mitkä niiden levyjen biisit nyt oli milläkin niistä levyistä.

 

Odotan uudelta levyltä erittäin paljon. Ja eiköhän ne odotukset palkitakin.

 

 

 

EDIT. Hemmetti, yhtään viestiä en osaa kirjottaa ilman että jää jotain korjattavaa/lisättävää.

Edited by Ansumetallie

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Chirish

Voivoi, minä tykkään amorphiksesta kamalasti, vaikka omistankin kyllä vain Eclipsen ja Elegyn. Livenä kyseinen bändi on tullut nähtyä lutakossa kerran ja lukuisilla festareilla. Tuskasta saadut nimmarit roikkuu tuolla Einstein taulusta.

Joutsen laulaa kyllä tosi hyvin vaikka ne tyhmät rastat ärsytti ensin. Enkä ymmärrä sitä mikkiä. Mutta siis ei nuo nyt niin isoja asioita ole.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Amoa olen kuunnellut vuodesta 1996 asti. Tänä päivänä hyllyssä ovat kaikki levyt kahta ensimmäistä lukuunottamatta. Karelian Isthmusista en ole koskaan tykännyt, "legendaarista" Tales...ia kuuntelin yhteen aikaan niin että hyvä kun ei kulunut puhki, tänä päivänä levy ei herätä mitään mielenkiintoa. Elegystä eteenpäin kaikki levyt toimivat edelleen loistavasti. Koskisen ääni oli hyvä, ja lavakarismaa sekä off-stage karismaa piisasi. Joutsen on kyllä vielä mahtavampi tyyppi ja Eclipse onkin parasta mitä bändi on saanut aikaan, aivan ässä levy. Tosin, kuten jo sanottu, minustakin Amoilla on iso nippu täydellisiä biisejä, vaan ei yhtä ainoaa täydellistä levyä. Livenä yhtye on myös omalla kohdallani mielenkiintoinen: Se on vastannut sekä paskimmista (1996 Lepakko, kaikki kusi) että parhaista (Joutsenen eka keikka Amoissa) näkemistäni keikoista. Hieno bändi kuitenkin ja onhan se fakta että bändi nauttii legendan asemaa metallipiireissä, eikä siis suotta.

 

EDIT: Pari kirjiotusvihrettä.

Edited by Dillinger

Share this post


Link to post
Share on other sites

Viime kesänä aloin vasta Amorphista kuuntelemaan, kun niin moni oli hehkuttanut, että miten hyvä se on jne. Latasin Am Universumin (eek, warettaja) ja tykkäsin lähinnä Alonesta. Kävin sitten Eclipsen ostamassa, kuuntelin kerran läpi ja mietin että eipä tää nyt kovin ihmeellistä ole. Sitten kuuntelin vielä pari kertaa, ja avautui koko levy. On tosi hyvä levy ja tuosta tuli semmoinen "kesän 2006 levy", kun joka kesä tulee aina joku tuommoinen levy jota tulee kuunneltua paljon ja siitä tulee kesä mieleen ym. Elgykin löytyy hyllystä, mutta se ei oikeen iske. Am Universum on kyllä Amorphiksen paras levy, oon kuunnellu sitä vaikka kuinka monesti, mutta ei siihen ikinä kyllästy. No, ehkä sekin vaihe kohta tulee.

 

Vaihteeksi sekava viesti.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest ...in a minor key

Amorphis rockz! :W:

...uuuppps, I've mistaken the forum adress :I

Share this post


Link to post
Share on other sites

Varmaankin pitäisi kuunnella enemmän, mutta näin kolmisen levyä kuulleena ja jonkinmoisen alkuhuuman haihduttua en löydä oikein mitään mikä Amorphiksessa oikeasti iskisi. Biisit käyvät nopeasti tylsiksi, sävelmät käyvät ärsyttämään yms. Tykkäilen kyllä, mutta se ei iske tajuntaa pellolle. Harmi mutta ei ole minun bändini kyseessä.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Wisec

Tykkään aika tasaisesti bändin uudemmasta ja vanhemmasta tuotannosta. Hiukan ehkä kuitenkin vanhempi kama iskee paremmin esim. Tuonela, Tales From Thousand Lake ja Elegy. Uusin lätty Eclipse on mielestäni myös astetta parempi ehkäpä uuden laulajan ansiosta.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Brigitte

Minäpä en tunne Amorphiksen tuotannosta muuta kuin Eclipsen, vaikutti sen verran kiinnostavalta levyltä, että tuli ostettua ihan ns. sika säkissä. :D Ei tarvinnut pettyä, hieno levy minun mielestäni. Ei yhtään huonoa biisiä, mutta varsinkin lopetusbiisi "Empty Opening" on hieno!

 

Uusi levy tulee kyllä ostoslistalle, mutta mitäpä suosittelisitte Amorphiksen vanhoista levyistä? Meikäläinen kun ei erityisemmin pidä "örisevistä" vokaaleista. Eclipselläkin pidän Joutsenen laulusta eniten silloin, kun hän laulaa ns. kunnolla, tosin Eclipsellä ne murisevammatkin osuudet toimivat...

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest depi

En nyt ole kaikkia vanhempia Amorphiksen levyjä kuunnellut, mutta itse voisin suositella Tuonelaa. On nimittäin mielestäni yksi parhaita levyjä mitä kukaan on koskaan tehnyt.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Sir Juzzi
Ei yhtään huonoa biisiä, mutta varsinkin lopetusbiisi "Empty Opening" on hieno!

 

Uusi levy tulee kyllä ostoslistalle, mutta mitäpä suosittelisitte Amorphiksen vanhoista levyistä? Meikäläinen kun ei erityisemmin pidä "örisevistä" vokaaleista.

Minä suosittelen Am Universumia. Itselleni ei Tuonela niinkään putoa, sillä on pari aivan tolkuttoman kovaa biisiä ja aika paljon tylsempiä vetoja. Am Universum taas on päinvastainen tapaus (vaikka se The Wayn tasoinen hitti puuttuukin) ja pidän hirveästi sen levyn kierosta tunnelmasta.

 

Mutta koska sekä Tuonela että Am Universum tuppaavat jakamaan mielipiteitä, ehdotan että testaat molempia, kannattas kuunnella ennenkuin ostat. Tai no, eiväthän nuo nyt enää mitään maksa, ja huonoksi levyksi en kyllä Tuonelaa sano missään nimessä. Siltä löytyy muuten yksi öristy kibale, Am Universumilla niitä ei ole yhtään.

 

Far from the Sun kannattaa kiertää kaukaa. Se on tylsää, väsynyttä junnaamista. En itse asiassa edes muistanut koko levyä ennenkuin rupesin editoimaan* viestiä.

 

Muilla levyillä on huomattavasti enemmän örinää, ja ne huononevat vanhempaan päin mentäessä. Tales-hehkuttajat hiljaa :P

 

 

* Typot pois

Edited by Sir Juzzi

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miekään en oikein ole tota Amorphisia montaa vuotta kuunnellu, vasta kun eräs tuttuni soitatti sitä minulle. Seuraavana aamuna en sitten muistanut enää niitä kappaleita, joita hän oli soittanut minulle, muistin vain sen, kuinka hyvä bändi oli. :D Ostin sitten Eclipse levyn ja hyvin on kolahtanut. Harkinnassa on ollut ostaa yksi tai pari levyä lisää. Ehkäpä Sir Juzzin suosittelema Am Universum...(?)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Am Universum on itselleni myös hyvin rakas Amo-levy. Siinä ei "heviä" ole kovinkaan moni biisi, mutta loistavaa tunnelmaa senkin edestä. Joten täältäkin suositellaan ko. lättyä Naminén hyllyyn lämpimästi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Am Universumia suosittelen minäkin, on aivan mahtava levy. Itse en tosin sitä edes omista :I .

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Savior

Kait sekin missä mielentilassa on levyä kuunnellut vaikuttaa miten se uppoaa. Tuonela on minusta jotenkin oudompi ja hankalammin avautuva kuin Am Universum. Kun sitä aikoinaan vuosia sitten kuunteli niin silloin sattui tapahtumaan levyn teemaan sopivia juttuja ja alkoihan se aueta. Joidenkin kappaleiden kuunteleminen saa vieläkin aikaan aika nostalgista menneiden muistelua. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Bändi on mielestäni Elegystä alkaen onnistunut tekemään levyistään sellaisen että päätösbiisin jälkeen tulee jotenkin kummallisen leijuva olo.

En osaa tarkemmin selittää muttaa johtuu ehkä siitä että päätösbiisit ovat aina olleet vähän rauhallisempia.

 

7.4 Tavastialla soitettava keikka alkaa olla loppuunvarattu sitten pikku hiljaa. Toivottavasti bändin helmasynti, hieman huonot soundit, olisi saatu jo korjattua.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Beliel
Far from the Sun kannattaa kiertää kaukaa. Se on tylsää, väsynyttä junnaamista. En itse asiassa edes muistanut koko levyä ennenkuin rupesin editoimaan* viestiä.

 

Muilla levyillä on huomattavasti enemmän örinää, ja ne huononevat vanhempaan päin mentäessä. Tales-hehkuttajat hiljaa :P

Ei onnistu. ;)

 

On sillä Far from the Sunilla hiton tarttuvia kertosäkeitä, eli ei se ihan toivoton levy ole, vaikka ei ne melodiakoukut ihan koko soppaa pelasta. "Elegya" en jostain syystä ole oppinut paljoa arvostamaan. Johtunee siitä että se on erilaista tyyliä kuin päräyttänyt "Tales..." ja myöskin erilaista kuin sen jälkeinen tuotanto (varsinkin kun bändin tyylillinen linja on ollut suhteellisen yhtenäistä heti "Elegyn" jälkeen levynkansista lähtien). "Elegy" oli siis pienehkö pettymys aikanaan, ja on se edelleen outolintu bändin tuotannossa. Se on ainakin minun silmissäni hieman liian kevytmielistä, sanoisinko pelimannihenkistä musisointia.

 

Koska amoilta löytyy niin monenlaista soppaa, suosittelen "Chapters" -kokoelmaa. Minähän ostin sen taannoin vaikka kaikki vanhatkin löyty(i)vät hyllystä. Siinä on nuo viisi paskaakin paskempaa musavideota oheis-DVD:llä. :D "Black Winter Day":ssa tanssitaan wanhojen tansseja ja oliko se tuo "Divinity", joka sijoittuu uimahalliin. :lol: Tokihan amoilla itseironiaa on aina riittänyt, vaikka "BWD"-videolle eivät ohjaajan hammaslääkärivisiota kelpuuttaneetkaan... Tuon itseironian huomaa esim. uusien vokalistien tyylistä, Pasin taannoinen pelipaita+kalju -tyyli tai Tomin pornoviikset+rastat -look. Melkoinen inititaationolausriitti. ;)

 

Tomi vaikuttaisi tuoneen bändiin ihan huimasti tuoretta energiaa, kun taas Pasin läsnäolo vaikutti vain flegmatisoivan muunkin porukan. Täyttä paskaahan Ajattarakin on aina ollut.

 

Innolla odotellaan Amorphisin tulevaa lättyä. :W:

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Brigitte

Kiitos tytöt ja pojjaat hyvistä vinkeistä! Olen tässä nyt erinäisiä viikkoja ollut albumien Tuonela ja Am Universum onnellinen omistaja. Hienoja levyjä kumpikin! Kyllähän ne Pink Floyd- ym. progevaikutteet "hammond-urkuineen" niistä selvästi kuuluvat, mutta sehän kyllä passaa hienosti, koska minähän pidän Pink Floydista! :) Ja lopputulos onnistuu ainakin minulle kuulostamaan omaperäiseltä.

 

Jos Tuonelaa ja Am Universumia pitäisi verrata toisiinsa, niin Am Universum on kyllä jotenkin "nopeammin" aukeava levy. Esim. "Shatters Within"-biisistä olisi kyllä ehdottomasti kannattanut tehdä sinkkujulkaisu aikoinaan, sen verran siinä ainakin minusta olisi ollut "hittipotentiaalia" (anteeksi tällaisen kirosanan käyttö :D ). Biisin aloituskitaroinnit ovat muuten loistavia, enpä ole ennen kuullut elävästi kanteleen mieleen tuovaa kitaransoittoa! Hienoa! Ja muutkin biisit ovat toki todella hyviä, tietynlainen "rullaavuus" yhdistää niitä kaikkia. Ja mitä Tuonelaan tulee, niin vaikka se onkin ehkä vähän "vaikeampi", niin jahka siihen sisälle pääsee, niin ei ihan heti kyllästy. Itse pidän kovasti esim. Sakari Kukon huilu- ja fonipanoksesta ko. levyllä. Paikoitellen tunnelma on suorastaan orientaalinen. Ne (sinänsä inhoamani) örinävokaalitkin puolustavat paikkaansa biisillä "Greed". Ja levyn lopetus, "Summer's End", on suorastaan hypnoottinen. Jättää tosiaan sellaisen "leijuvan" tunteen, ihan niin kuin muuten Am Universumin ja Eclipsenkin lopetusbiisit, aivan kuten Dillinger tuossa aiemmin totesikin.

___

 

Amorphiksella on muuten levynjulkaisu-uutisiakin, jos ette ole sattunut huomaamaan!

 

Album title and track list revealed

 

04 May 2007 | Silent Waters will be the title of the upcoming Amorphis album. Prior to its release, the title track will be issued as a CD single in Finland and as a download single worldwide. Like its predecessor Eclipse, the new album will be thematically based on an episode from Finland's national epic, the Kalevala.

 

Tracklist:

 

01. Weaving The Incantation

02. A Servant

03. Silent Waters

04. Towards And Against

05. I Of Crimson Blood

06. Her Alone

07. Enigma

08. Shaman

09. The White Swan

10. Black River

 

11. Sign (bonus track on digipak)

 

Release date: August 29 (FI)/August 31 (other countries)

 

The Silent Waters single will contain the following tracks:

 

01. Silent Waters (edit)

02. Sign

03. Silent Waters (album version)

 

Release date: June 27

Että sellaista odotettavaa Amorphis-rintamalla! Ei ole tuo Kalevala niin hyvin hallussa, että osaisin tuon biisilistan perusteella heti päätellä, mistä tarinasta on kyse. Ettei vain olisi lieto Lemminkäinen kyseessä, ainakin joiltain osin, mene tiedä... Vai Sampoko... Hmm. (Pitääkö tässä nyt ihan Kalevala kaivaa esiin. :[:lol: )

 

(Kauankohan muuten tämä täkäläinen rykmentti aikoo pantata vastaavia tietojaan, vink, vink. Kyllähän se vitsi väljähtyy, jos sitä liikaa venyttää... Ja kyllähän tämä lankku ehdottomasti kaipaa lisää spekuloitavaa! :lol: )

Edited by Brigitte

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
Sign in to follow this