Sign in to follow this  
Followers 0
Guest Abaddon

Levyraati

699 posts in this topic

Simon & Garfunkel. Ehkä tunnetuin biisi bändiltä on Mrs.Robinson.  "At The Zoo" menee sinne keskiväliin. Kaikki kyseisessä kappaleessa on sitä keskiluokkaa eli biisille 7- Eli sitä keskiluokkaa.

 

Seuraavaksi nykyajan R&B edelläkävijä. Esim. Destiny's Child lähti tästä aikoinaan. Biiisi ja video on vuodelta 1992!!!

Ja tuolle tasolle olisi saanut jäädäkin. Nykyinen meininki ko. genressä vetää kyllä suupielet alaspäin. Mutta tuossa sitä on asennetta, menoa ja mimmitkin sillai oikealla tavalla esillä. Pidin silloin joskus ja pidän edelleen. 9/10.

 

Aavikkorokkia ysäreiltä tähän väliin.

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Pakko tarttua, sen verran hiljaista on näillä rintamilla.

 

Biisihän on sitä räkäistä ja öljyistä rokkia mistä pidän. Mukavasti oli ylisäröä kitaroissa ja tunkkaista miksausta muutenkin verrattuna normaaliin äänimaailmaan. Harmittaa vain biisin puolesta, että perusriffiä toistettiin aivan liikaa. Ehkäpä pieni soolo olisi ollut paikoillaan? Basso yritti välillä jotain. Videosta 8 (onhan se 90-luvulta), biisistä 7 1/2 (varsinkin erilaisesta miksauksesta).

 

Räkäisestä rockista tuli mieleen M.Monroe. Tässä uudelta levyltä rauhallisempi kappale (Hanoi Rocksin tyyliin), ei videota sorry.

 

Edit: Bonuksena Machinae Supremacyn demobiisi legendaarisesta C64-pelistä The Great Gianna Sisters.  Itse kulutin pentuna todella paljon aikaa tähän kiellettyyn peliin, hakkasi Mario Brosin 6-0. Pelistä on muuten uusi, kehuttu ja laillinen 2012 PC-versio, johon bändi teki keiken musiikin. Aikamoinen kunnia näin suomalaisittain. Ja tyypit puhuu vain Angry Birdsista :ph34r:

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Räkäisestä rockista tuli mieleen M.Monroe. Tässä uudelta levyltä rauhallisempi kappale (Hanoi Rocksin tyyliin), ei videota sorry.

 

Edit: Bonuksena Machinae Supremacyn demobiisi legendaarisesta C64-pelistä The Great Gianna Sisters.  Itse kulutin pentuna todella paljon aikaa tähän kiellettyyn peliin, hakkasi Mario Brosin 6-0. Pelistä on muuten uusi, kehuttu ja laillinen 2012 PC-versio, johon bändi teki keiken musiikin. Aikamoinen kunnia näin suomalaisittain. Ja tyypit puhuu vain Angry Birdsista :ph34r:

No juu, Gianna Sistersiä hakkasin minäkin pentuna tuntitolkulla. Hieno tasohyppelyhän se. Kiva coveri, mutta eihän se tätä legendaarista C64-versiota voita.

 

Monroe on kyllä ollut lähivuodet taas tulessa. Hyvää rokkiräimettä tulee ja spagaatikin sujuu livenä. Pakko arvostaa ja tuosta biisistä ysi. Hieno, tyylikäs, tyylitajuinen wanhan ajan rokkibiisi.

 

Gianna Sistersin innoittamana lisää pelimusaa. Tässähän oli suomalaisillakin sormensa mukana.

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllähän tästä musiikista löytyy yhtymäkohtia itse peliin. Kohtalokkuutta, tummasävytteisyyttä, film noir-henkeä ja jopa väkivaltaisuutta. Suht simppeli ja sopivan pituinen teos, johon tuodaan alun jälkeen aina vähän lisää kerroksia kunnes lopussa palataan taas alun vähäeleisyyteen. Tykkään kyllä tämänkaltaisesta musiikista. 8 1/2

 

Ristolta olisi tulossa loppuviikolla uusi levy. Laitetaan siltä tuore video.

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Asiasta kymmenenteen, peli L.A. Confidentialin ja Frank Millerin tyyliin: L.A. Noire. Kannattaa kokeilla, aivan loistava peli.

 

Risto Y:n musiikki uppoaa tiettyyn yleisöön. Minuun se ei uppoa millään tavalla, huono tsäkä että meikä arvostelee. Biisi on täydellisen tylsä, vaikka leikkiikin sanoituksillaan. Kappaleesta tulee mieleen liian vaikea historiantunti (tykkään historiasta) kun on väsynyt, ei vain jaksa. 5-

 

Opin jälleen "kävelemään"?

 

Bonus: Daft Punkin kehutulta ja palkitulta Tron-soundtrackilta biisi kaikille pelaajille ja miksi ei muillekin?. X2. X3.

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Foo Fighters on itselle niitä ohimenneitä bändejä, joka ei saa mua vaihtamaan kanavaa, mutta ei ole koskaan varsinaisesti sytyttänytkään. Ihan jees biisi, perus-foota, niin hyvässä kuin huonossakin. Videon Rankka Päivä-viitteistä plussaa, on se niin hieno leffa tavallisen perusjantterin tuskasta. 8/10

 

Kylli haluaa uskoutumista

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onhan se huvittavaa, että meikä on joka toinen arvostelija täällä. Taas toisaalta tänne ei ole mitään tunkua nykyisten eikä vanhojenkaan nimimerkkien taholta, joten vittuako siitä? Ei ainakaan kukaan tule mussuttamaan, heh.

 

Kylie on ollut meikälle aikaisemmin vain upea nainen ala "I Should Be So Lucky". Unohdin koko naisen ja sitten Kylie teki paluun ja oikein kunnolla hitillä "Spinning Around" upeine kultaisine hotpantseineen, kyllä kiitos ;) Siitä se lähti taas ja oikein kunnolla ja olin iloinen naisen puolesta. Vaan tältä väliltä en ole seurannut Kylien edesottamuksia muuten kuin että tiedän biisin nimeltä "Where The WIld Roses Grow" Nick Cavein kanssa, joka on ihan ok.

 

Olen kuullut tämän biisin joskus aikaisemmin matkan varrella, mutta se on unohtunut koska en ole kuullut sitä uudestaan. Nyt kun kuulin biisin uudestaan ja katsoin videon niin onhan tuo hyvä. Itse biisi on hyvä pop-kipale, mutta varsinkin video on aivan loistava puhkipoltettuine kasvoineen ja dynaamisine leikkauksineen. Videon vuosi on kuitenkin 1994! Monet nykyajan tyypit eivät tajua, kuinka erilaista 90-luvulla oli.

 

Kylielle ja videolle armoton 9+

 

 

Kuulin tämän biisin YleX:lla varmaan 10 kertaa ja se oli ihan ok. Sitten kuukauden päästä?

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Lorde oli mulle tuntematon suuruus, mutta...

 

Video oli pyhässä yksinkertaisuudessaan siisti. Pisteitä leikkauksesta, joka meni kerrankin rytmin mukan iskuille.

 

Biisikin yksinkertainen, niinkuin tämän päivän poppisbiisit tuppaavat olemaan. Laulajalla ihna mukiinmenevä saundi, siellä amy winehousen ja adelen jalanjäljissä. Bojoja tulee afrotyylisestä stemmakuorosta laulajan tukena. Biisimitsessään oli aika minimalistinen, kunpa sormien napsutteluefekti ja pari muuutakin juttua olisi tehty oikeasti eikä tietokoneella. Koska afrikka- fiilistä on haettu, olisi saundeissakin saanut olla vähän "tuomari Nurmiota" :)

 

Mukiinmenevä styge, joskin vähän hajuton. Vahva 8.

 

Mutta mennäänpä seuraavaksi pahoille maille:

http://m.youtube.com/watch?v=VIc-EuBwmr4

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Badlands onkin itselle ihan uusi tuttavuus. 

 

Biisinä juuri sellaista vahvoilla kitarariffeillä varustettua hard-rockia, jota lapsena kuuntelin ja kyllähän sitä nykyäänkin Diot ja kumppanit kaivaa säännöllisesti esille. Oikein hieno biisi intrumentaalisesti, mutta tuo laulajan hieman "kiljuvaan" tyyliin en oikein tykästynyt, Diomainen raspi sopii noihin mieluummin. Video onkin sitten tyypillistä poseraausta kitaroiden kanssa myrskyn lähestyessä, mutta hyvä niin. Sitä tuo meno aikanaan olikin. Asennetta.

 

Biisistä 8 (laulajan ääni verottaa sen yhden pojon), videosta seiska, kokonaisarvosana siis 7,5/10.

 

Pahoilta mailta leirinuotiomusiikin pariin 

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Molemmilla laulajalla upeat äänet ja kaiken lisäksi sopivat vielä hyvin yhteen. Nämä eivät ole mulle olleet ennestään tuttuja. Kappale vaatii keskittymistä ja selkeästi useita kuunteluita. Tässä on sellainen kiireetön tunnelma, joka sopisi hyvin rauhoittavaan hetkeen. Jotain tämänkaltaista musiikkia mulla on tapana kuunnella silloin kun haluan taukoa raskaammasta musiikista. Katselin joitain viimeaikaisia arvioitani, joista päättelin joko olleeni hövelillä päällä arvosanoja antaessani tai sitten olen vaan sattunut yksinkertaisesti arvioimaan itseäni miellyttävää musiikkia. Arvosanaksi tälle 9. Video sai minut kaipaamaan kesää ja parempia, huolettomia aikoja.

 

Uutta Stam1naa.

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Panzerfaustia ovat muutamat tutut jo hehkuttaneet, ja tästä sain hyvän tekosyyn kuunnella se. Ensimmäiseksi täytyy todeta, etten ole Stam1naa koskaan pahemmin kuullut. Onko bändi aina ollut näin raskas? Panzerfaust meinaan oli yllättävän rankka biisi. No, eipä se meikäläistä haittaa. Hyvä biisi, ja erityisesti tykkäsin mahtipontisesta lopetuksesta ja sitä edeltävästä breakdownista. Melkoiset murinat Hyrdestä lähtee!

 

Metsatöllin tulevalta albumilta:

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Metsatöll on jonkin verran tuttu jo aikaisemmilta vuosilta eikä meno ole muuttunut yhtään. Jotenkin bändin tuotannosta tulee mieleen köyhän miehen folkmetal-bändi. Periaatteessa ihan ok, mutta silti jotakin puuttuu ja enemmänkin. Tässäkin biisissä kitarat kuulostavat tasapaksuilta demokitaroilta enkä ole ikinä tykännyt Teeäärin laulusta. Kanteleet ovat parasta koko biisissä ja jos haluan kuunnella taitavaa kanteleensoittoa, menen ennemmin Kaustisen Folk Music Festareille. Biisille 6-

 

Ihanalta Sophielta rockimpaa tulkintaa.

 

Bonuksena samalta naiselta kappale, jolloin hän oli aivan liian laihassa kunnossa, niinkuin vegaanit voivat joskus olla. Mutta biisi ja video on hyvä IMO.

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuosta biisistä tulee ajoittain jostain syystä Depeche Mode mieleen ja se on plussaa meikäläisen kohdalla. Simppeli biisi, joka kuitenkin onnistuu väistämään laahamisen. Ihan Ok veto ja ainahan Sophieta katselee (vaikka niinkuin sanoitkin, niin himpun verran saisi kyllä syödä). Kasi biisistä.

 

Ja tuossa Catch Youssa on kyllä aivan saamarin toimiva kertsi.

 

Ja seuraavaksi Staleyn vieroitusoireiden pariin

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Alicesta vähän kahtiajakoiset fiilikset. Tuo 90-luvun alku oli muutenkin muusikillisesti aivan ihmeellistä aikaa. Se näkyy musiikin lisäksi myös visuaalisessa annissa, hyvin ovat samankaltaisia.

 

Eli samaan kategoriaan tämä tippuu kuin Nirvana ja Pearl Jam :) Musiikillisesti täysin näiden kahden sekoitus, ja laitettu rajusti rankempaa kitaraa ja bassovoittoista saundia. Ei varmaan parasta Alice in Chain -antia. Jos radiosta tulee, en kyllä käännä pois. Semmoista sopivaa aamulla töihin -ajelumusaa ruuhkassa :) Musiikista 7,5/10.

 

Video puolestaan on mielestäni ihan sysipaska, niinkuin suurin osa tuon ajan ko. genren videoista. Ymmärrän kyllä pointin, mutta kun tuio sama idea tehtiin ehkä noin kolmetoista kertaa tusinaan :/ Videosta 4/10.

 

Sitten palataan Suomen kamaralle ja kitaravetoisen jutun pariin. Herrat Kämäräinen ja Krogerus, eli Toot Toot:

 

P.S. kannattaa katsoa myös ko. bändin studiolle tekemä medley. Ei ihan AC/DC-kamaa kahdestaan soitettuna:

 

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Biisi olisi ollut huomattavasti parempi ilman syntikkaa, kyseinen soitin tappoi kertosäkeen aivan täysin. Todella ärsyttävät syntsat kertosäkeessä, veivät huomion itse biisistä. Muuten hyvää kitarointia ja laulamista, biisille jopa 7 1/2.

 

Phobia.

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kreatoriin tuli tutustuttua yläasteella. Veljen c-kasetille kopioima Coma of Souls oli kovassa kuuntelussa. Olen kai yksi niistä harvoista, jotka tykkäävät seuraavana tulleesta Renewal-levystä. Tämän jälkeen bändin kuuntelu jäi multa vuosiksi. Phobia-biisi on tuttu siltä aikakaudelta kun musiikissa oli vaikutteita industrialista ja goottirockista. Säkeistön riffitely on lähes yhtä maukasta kuin "kulta-aikoina". Kertosäe jää vähän jälkeen mutta on kuitenkin suoraviivaisuudessaankin riittävän tehokas. Millen ääni kuulostaa yllättävänkin hyvältä tuossa livepätkässä. 8,5/10

 

Tunnelmointia Islannista.

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse pidän tällaisesta hitaasti kasvavasta tunnelmoinnista. Sólstafirin nimenä tunnen, mutta tuotantoon en ole isommin tutustunut. Tämä perusteella kyllä pitäisi. Komea biisi, joka tuo Anathemankin ajoittain mieleen. 9/10.

 

Kepeämpää meno tähän väliin.

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Biisi on tuttu radion kautta. Yllättävänkin hyvänkuuloinen sävellykseltään. Useampaa kertaa putkeen en haluaisi tätä kuitenkaan kuunnella. Tämänkaltaista kepeää musiikkia en aktiivisesti kuuntele vapaa-ajallani. Feet in the water ei herätä sellaista reaktiota, että ihokarvat nousisi pystyy ja sehän olisi paras mittari sille, onko biisi erinomainen. 7/10

 

Mietin pitkään, laitanko uutta vai vanhaa. Päädyin jälkimmäiseen. Melodista death metallia Ruotsista vuodelta 1995.

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jep, "jööttepori"-metallin kärkinimet At The Gates, In Flames ja Soilwork putoaa tähän osoitteeseen oikein hyvin. Ja tässäkin suosin tuota vanhempaa osastoa. Tämä amerikkalaistettu  "Viiden Sormen Kuolonisku"-linja onkin sitten eri juttu. Noihin aikoihin kuitenkin meno oli kunnon taattua räimettä ja useampi oikein hieno lätty jäi tuolta ysäreiden ja tämän vuosituhannen alkupuolen tienoilta historiaan. 8/10.

 

Pysytääs ruotsalaisessa, tunnelmaltaan hieman psykedeelisemmässä, metallissa

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Alun rouheudesta tuli mieleeni muuan Helmet-yhtye. Siitä eteenpäin olikin sitten ihan muuta ja ihan positiivista sellaista. Goottivivahteita ja psykedeliaa. Videosta taas tuli pienet Toolmaiset fiilikset. Tätä(kin) biisiä täytyy selkeästi kuunnella useammin ja tietyssä mielentilassa. Täytyy myöntää, että Tiamat on mulle entuudestaan tuntematon yhtye. Ehkäpä otan jonain tylsänä hetkenä vaikkapa tuon Wildhoney-levyn kuunteluun.. 8/10

 

Seuraavassa pyydetään apua. Aika perusMokomaa.

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

PerusMokomaa hyvinkin. Mokoma on itselle sarjassa bändit, jotka eivät saa kääntämään kanavaa, mutta toisaalta eivät aiheuta ryntäystä levykauppaankaan. Ihan menevää räimettä, iskeviä rerusriffejä, hyvää asennetta. Annetaan 7/10. Kun nyt kuitenkin saman biisin olen kuullut samalta bändiltä usein ennenkin.

 

Jahas, Sadistista Tuutulaulua tähän väliin....

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sadistinen tuutulaulu.. hm. En ole örinähevin ystävä, mutta onhan tuo pirun taitavasti soitettua kamaa. Laulussa jos olisi jossain välissä ollut kliiniä vetoa, niin olisi mun silmissä biisi nostanut bojoja :) Videotahan tuossa en ollut, joten tyydyn antamaan pelkästään musiikille arvosanan, 7,5/10.

Mutta hei, ekkönää mitä sää oikein teet mulle - häh.. tähän artistiin törmäsin Spotifyssä yksi päivä syssyllä:

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei tämä nyt ehkä oikein ollut minun juttuni. Hieman liikaa sooloilua ja biisinnimen hokemista makuuni. Silti täytyy nostaa vähän peukkua kitaroinnille ja naisen laululle. Siinä oli biisille sopivaa eläytymistä. Komppiryhmä onnistui myös oikein hyvin. Biisi ja video olivat kokonaisuutena ihan letkeitä mutteivät onnistuneet riittävästi vakuuttamaan minua. 6/10

 

Tämä yhtye on ilmeisesti aika uusi, koska debyyttilevy ilmestyy ensi kuussa. Vuorossa kotimaista, kaunista synkistelypoppia.

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Foorumit ovat nykyään niin hiljaisia mutta vieläköhän ketään kiinnostaisi täällä levyraati? Laitetaanpas kokeeksi Ismo Alankoa, jos vaikka joku ottaisi tästä kopin.

0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0