Melankolikko

Members
  • Content Count

    307
  • Joined

  • Last visited

Community Reputation

0 Neutral

About Melankolikko

  • Birthday 10/10/1985

Profile Information

  • Gender:
    Male
  • Interests
    Keilaaminen, leipominen, musiikin kuuntelu, ruuanlaitto, festarit, keikat, kissat, paskojen runojen kirjoittelu...

Nightwish

  • How Many Times Seen Live?
    5
  • Favourite Album
    Oceanborn

About You

  • Favourite Animal
    Cat
  • Favourite Colour
    Blue
  • Countries Visited
    Estonia, Turkey, Spain, Greece
  • Do You Drink Alcohol
    Yes
  • Do You Smoke
    rarely
  • Do You Have a Motto
    "Peace! Ja respect!"
  • Do You Have Pets
    No

General Music

  • Favourite Drummer
    Jyrki Raatikainen
  • Favourite Non NW Song?
    Metallica - Battery
  • Favourite Band/Artist?
    Stam1na, Kotiteollisuus, Radiopuhelimet, Nightwish, Meshuggah, Brüssel kaupallinen, CMX, Metallica...

Entertainment

  • Favourite Director(s)
    David Lynch, Christopher Nolan
  • Favourite Movie(s)
    Fight Club, Oldboy, Ben X, Mulholland Drive, Fear and Loathing in Las Vegas
  • Favourite TV Show(s)/Series
    The Wire, Twin Peaks, Breaking Bad, Lost, Homicide: Life on the street, Game of Thrones
  • Favourite Book(s)
    Juoppohullun päiväkirja, And Then there were none by Agatha Christie

Recent Profile Visitors

2,813 profile views
  1. Melankolikko

    Game of Thrones

    I didn't have high hopes for the final episode because the show has been disappointing for last two seasons (Honestly, it went downhill since season 6). Acting, visuals and music were mostly amazing from start to finish. But the show's writing was the main problem. It felt rushed. Storytelling changed from sociological to psychological. There wasn't enough "meat" in these last 13 episodes. I would've preferred longer seasons. Maybe that would've helped storylines to breathe more. Also I felt that characters weren't talking the same like they used to. Their words felt like they had so much less weight, everyone felt simpler and shallower… dumber, so to say. The series finale was...well...quite allright. Not the worst but definitely not the greatest. It had some cool moments (Jon and Dany conversation, Drogon burning the throne, Jon petting Ghost) but otherwise whole episode was only mediocre at its best. I also liked quiet atmosphere. Overall I would rate it 6,5/10. In my opinion, the most satisfying series finale is the last episode of The Wire.
  2. Melankolikko

    Toukokuu

    Maailma ei loppunutkaan huuliisi vaan niistä se vasta alkoi. Nyt tiedän miltä tuntuu juoda silmiesi lämpö astua alas kohti vartalosi kannattelemaa kuuta. Vesikirpun jaloin tunsin koko elämän peilikuvasi heijastuksessa.
  3. Melankolikko

    Vilttiketju wanhuksille

    Minulla taitaa olla vihdoinkin tarvittava ikä tälle ketjulle. Isoin elämänmuutos itselleni tapahtui alkuvuonna kun muutin Kainuun perukoilta Kuopioon. Täytyy sanoa, että päätökseni oli oikea. Vaikkei minulla ole täällä ennestään yhtään kaveria tai sukulaista, niin silti en kokenut muuttoa huonoksi. Kaipasin kovasti maisemanvaihdosta. Koen olevani enemmän savo-karjalainen kuin pohjois-pohjanmaalainen. Ei minulla ole suuria luuloja sen suhteen, ystävystynkö täällä kehenkään vai en. Sen verran introvertti olen, että omalta puoleltani se ei ainakaan tule olemaan helppoa. Peruskoulun jälkeen olen saanut kaksi uutta kaveria kirjeenvaihdon/foorumin kautta. Harmi, että eräs kirjeenvaihtopalsta lopetettiin äskettäin. Jos vaikkapa joku suosikkibändini fani ilmaisisi halunsa tutustua minuun kirjeenvaihdon kautta, niin todennäköisesti suostuisin. Perinteisten kirjeiden kirjoittaminen on kivaa, yhtään väheksymättä sähköpostiviestittelyä. Olen sen verran vanhanaikainen, ettei minulla ole älykännykkää eikä sen puolesta intoa whatsapp-viestittelyyn. Onnellisempi olen tämän onnettoman kännykän kanssa, jolla ei voi edes käydä netissä. Taidan olla tulossa vanhaksi kun ei baareissa jaksa käydä nykyään yhtä tiheästi kuin vielä 3-4 vuotta sitten. Tosin tämän muuton myötä olen taas innostunut käymään yöelämässä lähes entiseen malliin. Johtunee varmaan siitä kun ei juottolat ole tuttuja samalla tavoin kuin synnyinkaupungissani, eivätkä naamat ole kuluneet. Kivahan se on käydä välillä tiirailemassa akkojen perseitä (pahoittelen sivistymätöntä ilmaisuani). Laiskuuden ja mukavuudenhaluisuuden huomaa kyllä itsessä, löytää enemmän perusteluja sille, miksi kannattaa jättää joku baarireissu väliin. Onhan se myös rahansäästöä. Krapulat kestävät pidempään kuin ennen. Herkuttelut näkyvät herkemmin kropassa. Viime vuonna tähän aikaan päätin neljän kuukauden tipattoman ajanjakson. Muita terveysprojekteja ei ole sen jälkeen minulla ollut. Puolimaratonin juokseminen toki häilyy silloin tällöin mielessäni.
  4. Melankolikko

    Toukokuu

    YHDENSANANRUNOJA II ... unisumute ... nurkkailija ... miniälviäinen ... katselilja ... ajatustella ... tähdenkutoja ... (h)ienristeys ... horsmaikku ... armokulottuma ...
  5. Melankolikko

    Toukokuu

    Avaa ovi löytämättä oviaukkoa. Mahdottomuus on lohdullista.
  6. Melankolikko

    Toukokuu

    Tummansinisessä hiljaisuudessa lasken airot laidunmailleen. Odotan milloin maidonlähde palaa retkiltään. Taivas ja maa vaihtavat ruumiita keskenään. Kimaltava yöpuku on kastunut ja kylmissään. Nukkuvat kasvoni hehkuvat jokaisessa paljetissa. Katkon pari kylkiluuta nähdäkseni paremmin lahjahevosen suuhun. Se vetää minusta pois kaikki kielet ja nostaa jäätynyttä helmaansa jota nuolaisen ennen kuin tipahdan.
  7. Melankolikko

    Toukokuu

    PIKITIELLÄ Hämärässä päällystakissa häilyvä hahmo läiskähtelee värivirhekartalla raskaiden pisaroiden lailla. "Mis' on mun rajat jotka hyväksyis' verkkokalvoni käänteet mukisematta? Mis' on mun leukaluurattaat jotka eivät kieltäytyis' viidesti päivässä kunnon appeesta?" Hän anelee heinän tuoksua nenänvierttä kulkemaan mutta epävarma valo vain itkelmiä varjostaa. Valheet karkaa huulilta papeille. Matalalla loistava kuunsirppi pakenee sydänverhon taakse jonne lukemattomat hurskaat ovat turhaan koettaneet uurtaa jälkensä. Hahmo kirjoittaa kirjettä marraskuulle etsii itsestään ivanmentävää aukkoa pakkasvirtojen lohduttaen purra. Valkoinen liha on kuin suojaverkko jonka jokainen sopukka on tuntematon ja ääriään myöten täynnä unohduksen soita.
  8. Melankolikko

    Toukokuu

    Valo uinuu lehvästön läpi. Tunnen kuinka meri istuu minussa vaitonaisena. Huomenna laskettu aika. Tyhjän sivun kohdalla siipiään avaava perhonen. Luumut hyppivät alas puista olemassaolon haurasta kuorta vasten.
  9. Melankolikko

    Toukokuu

    Kaikista aamuista juuri häneen tahdoit herätä liu’uttaa sormea miehen kylkeä pitkin ja hyräillä olla pisara tähtisumussa keltainen uni lepakon siivillä auringonnukkaa takkuisissa hiuksissa ruumis meren pohjassa. Hän on tänään ihan yhtä ihana kuin viime yönä. Sinusta tuntuu särkyvän lasin ääneltä ja kuolema on taas sekaisin teistä molemmista.
  10. Melankolikko

    Toukokuu

    Tämä yö nukkujiansa vailla kasvoilta riisuttuja kuvia ravistettu aamun sekaan, unohdettu silmät väsyneet ikävästä kaipaavat tulla niityille jotka aikuistuvat silmänräpäys siementä kerättävä yksi kerrallaan älkää pupillit ujostelko peiton alta hohtaa tuleva puoliso se soittaa selloilla kynnettömin tassuin jonkun toisen maailman unta kuunnellen kuinka rinnat kesyttämättömät, suolaiset huohottaen palavat unikkojen juovuttavista hymyistä viljavainion lempeiksi leiviksi, kärsivien olkapäiksi ...
  11. Melankolikko

    Toukokuu

    Haurauden yllä kevät solmii epäkohdan ihon hirttosilmukoihin. Harmaa ja kuoppainen ryijy suistaa ojaan kiihkeimmänkin ajatuksen. Sormet irtoavat sormista. Ne nukkuvat ikuista ja unhoittuvaa. Vedät vilttiä syvemmälle itseesi. Käännyt ja suutelet miestä suljetuin silmin ettei kauneinkaan surusi piilottaisi hänen paistettaan langenneiden siivekkäiden lasihäkissä.
  12. Melankolikko

    Toukokuu

    Kuljet pelkistettynä liekkinä riitasointuja, riimejä ja täytesanoja vailla Yrität olla liikaa tilassa jossa mikään ei voi muuttua. Tulisitpa jo! Kukkisit täyteen reikiä. Näkisit itsesi viimein virheitä täynnä maailman kaltaisena ja paljon enemmän.
  13. Melankolikko

    Levyraati

    Foorumit ovat nykyään niin hiljaisia mutta vieläköhän ketään kiinnostaisi täällä levyraati? Laitetaanpas kokeeksi Ismo Alankoa, jos vaikka joku ottaisi tästä kopin.
  14. Melankolikko

    Viimeisimmät hankintanne vol. 668

    TYTÄR - SYNKKYYDEN YLISTYS Kovin moni raskaamman musiikin kuuntelija tuskin on kuullut yhtyeestä. Eikä mikään ihme sillä Tytär on aina jäänyt marginaalibändiksi. Musiikista ei tahdo oikein löytyä tarvittavaa hitikkyyttä. Bändin ensimmäinen julkaisu, Kääntöpuoli-ep, oli tyyliltään kuin sekoitus Sepulturan Rootsia, Mike Pattonia, surf-musiikkia ja suomalaiskansallista vitutusta. Eka kokopitkä Valontuoja on taas melodisempi, kevyempi ja hieman Viikatteen suuntaan kumartelevaa musiikkia. Tämä uusin ja samalla viimeisin levy on luontevaa jatkoa Valontuoja-levylle mutta sävellykset ovat uineet ainakin pari mailia synkemmille vesille. Oma suurin suosikkini albumilta on varmaankin Aamuntähti, joka kiilaa bändin tuotannossa kolmen parhaimman biisin joukkoon. Se kasvaa ja paisuu hienosti loppua kohden, taattua ihokarvannostatusmateriaalia. Myös Synkän mielen rauha ja Vasemman käden polku jäivät tiukasti mieleen. Kiihkeää, painavaa, jopa paikoin ahdistavaakin menoa. Ainoa valittamisen aihe liittyy lähinnä levyn saatavuuteen. Sitä saa vain yhtyeen bandcamp-sivustolta, tällä haavaa ilmeisesti alennettuun hintaan. Lisänä ostaja saa digikirjan, joka kertoo päiväkirjamaiseen tyyliin mm. masennuksesta mutta ennen kaikkea levyn teosta. Itse levyrunkkarina olisin toivonut Synkkyyden ylistyksestä myös fyysistä pakettia. TIISU - TÄNNE EI JÄÄ KUKAAN Tiisun uusin levy on, kliseisesti ilmaistuna, kypsempi ja yhtenäisempi kokonaisuus. Yhtään hutia ei ole eksynyt joukkoon, tosin yhtä suurta hittiä kuin "Elämältä turpiin sain" ei taas ole. Sinkkuelämää-biisin puuttuminen ihmetyttää myös hieman. Kaiken kaikkiaan sävellykset ovat kauttaaltaan hyvin mietittyjä ja tasapainoisia. Kahta peräkkäistä räväkämpää biisiä seuraa yleensä rauhallinen, balladimaisempi veto. Tekstit ovat vakavampia kuin ekalla levyllä. Tiisulle ominaista hilpeyttä ja keveyttä onneksi kuitenkin löytyy. "Perhekuva" on sanomaltaan ja tunnelmaltaan levyn koskettavimpia helmiä. "Pusuttelemaan" lienee ainakin keikoilla takuuvarma hitti ja yleisönliikuttaja. Tykkäsin levystä!
  15. Melankolikko

    Toukokuu

    YHDENSANANRUNOJA … haikarahka … iäisyystäysi … vihaalarit … sattumaalaus … haimantere … alakemisti … puoluettelo … terehdys … (t)uhousko … melankolina … uinukkukkua … hampuukilaki … pukupuutto … heviiri … rusakkoliha … c h a s m i r … eareart … seather … theyes … fearrival … epicnic … liphoneye ... r u n o m e n ... l u u m u s i k a n t t i ... a v a r uudentuu ... marttyyrpuuri … auringonpimennysväystä … suudelmasokisti ... orgasmilautturi ...